Lukuseulan normiarvot on laskettu suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärää (S1) opiskelevien tulosten perusteella. Aineisto kerättiin vuosina 2021–2023. Ennen normiarvojen laskemista, aineistosta poistettiin suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää (S2) opiskelevat oppilaat. S2-ryhmään kuuluvat jätettiin normien ulkopuolelle, koska emme tienneet, liittyivätkö lukemisen vaikeuksia indikoivat tulokset suomen kielen taidon heikkoon tasoon vai lukutaidon pulmiin.

Lukuseulan testit on normitettu syksylle ja keväälle kaikilla muilla vuosiluokilla paitsi ensimmäisellä. Ensimmäisen luokan osalta normit on laskettu vain keväälle, koska valtaosa koulutulokkaista ei osaa vielä lukea. Lerkkasen ja kumppaneiden (2004) mukaan noin puolet suomalaisista koulutulokkaista osaa nimetä kaikki kirjaimet ja noin neljännes pystyy lukemaan sanoja sujuvasti.

Palvelussa saadut tulokset vertautuvat automaattisesti sen ajankohdan normeihin, jolloin testi teetetään oppilaille. Jos testi tehdään syksyllä, tuloksia verrataan syksyn normeihin. Keväällä tehtyjä testejä verrataan kevään normeihin. Testi tuleekin teettää koko ryhmälle joko syksyllä tai keväällä. Jos testi teetetään osalle ryhmästä syksyllä ja osalle keväällä, kaikkien ryhmän oppilaiden tuloksia verrataan syksyn normeihin.

Miten tulokset esitetään ja lasketaan?

Tulokset esitetään Lukuseulassa keskimääräisinä ratkaisuprosentteina (0–100 % oikein). Keskimääräinen ratkaisuprosentti lasketaan jakamalla saatu pistemäärä tehtävän maksimipistemäärällä. Esimerkiksi epäsanatehtävän maksimipistemäärä on 30 toisalla luokalla. Jos arvioitava saa tehtävästä 15 pistettä, ratkaisprosentti on 50 %. Mikäli arvioitava saisi teknisen lukutaidon tehtäväpaketista oikein seuraavat osuudet: epäsana, 50 %; kirjoitusvirhe 30 %, sanajono, 20 %, tavutus, 90 % teknisen lukutaidon kokonaistulos laskettaisiin seuraavan kaavan mukaan: (50 + 30 +20 + 90) / 4 = 47,5 %. Lisätietoa tulosten laskemisesta löytyy tehtävien kuvauksesta. Tuloksia tulkitessa tulee huomioida, että arvioitavan oletetaan yrittävän parhaansa tehtäviä tehdessään.

Taulukko 1. Tehtäviäkokonaisuuksien nimet ja sisältö normitaulukoissa

Normiarvojen keskiarvot ja -hajonnat

Taulukossa 2 esitetään arvioitujen määrät sekä tehtäväkokonaisuuksien keskiarvot ja -hajonnat eri luokka-asteilla. Keskiarvot on pyöristetty kokonaisluvuiksi. Tulospalvelussa pylväskuviohin lisätyt punaiset normi-arvojen keskiarvoviivat perustuvat taulukon keskiarvoihin.

Taulukko 2. Arvioitujen määrät sekä ratkaisuprosenttien keskiarvot ja -hajonnat eri luokka-asteilla

Tulkintaohje

Tarkastellaan teknisen lukutaidon kokonaistulosta (TL). Mikäli oppilaan teknisen lukutaidon pylväs näkyy
tulospalvelussa punaisena, tulos jää jakauman alimpaan viiteen prosenttiin suhteessa 2 616 keväällä testin
teheeseen S1-oppimäärää opiskelevaan ekaluokkalaiseen. Alimmassa viidessä prosentissa teknisen lukutaidon keskimääräinen ratkaisuprosentti on maksimissaan kuusi prosenttia oikein.

Tarkastellaan aritmeettisten perustaitojen kokonaistulosta (Aritmeettiset). Mikäli oppilaan aritmeettisten
perustaitojen pylväs näkyy tulospalvelussa sinisenä, tulos sijoittuu jakauman ylimpään 12 prosenttiin
suhteessa 815 keväällä testin tehneeseen S1-oppimäärää opiskelevaan ekaluokkalaiseen. Ylimmässä 12 prosentissa arvioidun aritmeettisten perustaitojen keskimääräinen ratkaisuprosentti on 52–57 prosenttia oikein.

1. luokan kevään normit

2. luokan syksyn normit

2. luokan kevään normit

3. luokan syksyn normit

3. luokan kevään normit

4. luokan syksyn normit

4. luokan kevään normit

5. luokan syksyn normit

5. luokan kevään normit

6. luokan syksyn normit

6. luokan kevään normit

7. luokan syksyn normit

7. luokan kevään normit

8. luokan syksyn normit

8. luokan kevään normit

9. luokan syksyn normit

Lukio, ammattikoulu, aikuisopiskelijat ja 9. luokan kevät

Lähteet

Lerkkanen, M.-K., Rasku-Puttonen, H., Aunola, K., & Nurmi, J.-E. (2004). The developmental dynamics of literacy skills during the first grade. Educational Psychology, 24(6), 793–810. https://doi.org/10.1080/0144341042000262957